TERVETULOA
POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUUN!
Tämä opas on laadittu sinulle käsikirjaksi lukio-opiskeluun
liittyvistä asioista ja tiedottamaan oman lukiomme toimintatavoista. Lukion
tarkoitus on antaa sinulle yleissivistävä koulutus ja valmiudet korkea-asteen
opintoihin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Pohjois-Haagan
yhteiskoulussa tavoitteenamme on myös, että meillä opiskelija pystyy
luontevasti yhdistämään opiskelun ja liikuntaharrastuksen, oppii hoitamaan
asioitaan aktiivisesti ja itsenäisesti sekä kasvaa tekemään järkeviä valintoja.
Sinulta opiskelussa onnistuminen edellyttää oma-aloitteisuutta ja
pitkäjänteisyyttä. Koko koulumme henkilökunta on valmis tukemaan ja auttamaan
sinua tarvittaessa.
Toivomme, että säilytät oppaan koko lukioajan ja että esittelet
tämän myös huoltajallesi.
Olen tutustunut opinto-oppaaseen:
_____/____ 2005 ________________________________
pvm Huoltajan
allekirjoitus
OPISKELU LUOKATTOMASSA LUKIOSSA
KURSSIVALINTOJEN JA LUKUJÄRJESTYKSEN TEKEMINEN
Kurssin suorittaminen itsenäisesti
Ensimmäisenä vuonna huomioitavaa
Toisen ja kolmannen vuoden muistilista
Hylätyn kurssin suorittaminen ja etenemiseste
Hyväksytyn kurssin arvosanan korottaminen
Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
OPISKELUSTA POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUSSA
PHYK:N OPETTAJAT, VALMENTAJAT JA HENKILÖKUNTA
OPISKELIJARAVINTOLA, AMICA RAVINTOLAT OY
Ohjeet kurssivalintojen tekemiseen ja lukion
opinto-ohjelman suunnitteluun
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO
Lukion oppimäärä on kurssimuotoinen. Lukio-opinnot koostuvat
vähintään 75 kurssista. Yhden kurssin laajuus on n. 38 oppituntia. Lukiossa voi
suorittaa kolmenlaisia kursseja:
* Pakolliset kurssit
Kaikki suorittavat 47 -
51 pakollista kurssia. Kurssien lukumäärä riippuu siitä, oletko valinnut pitkän
(51) vai lyhyen (47) matematiikan.
* Syventävät kurssit
Kurssit nimensä mukaisesti syventävät eri aineiden tietoja.
Jokaisen on valittava vähintään 10 syventävää
kurssia. Osa syventävistä kursseista on valtakunnallisia syventäviä kursseja,
osa koulukohtaisia syventäviä. Valtakunnallisten syventävien kurssien sisältö
huomioidaan ylioppilaskirjoitusten laadinnassa.
* Soveltavat kurssit
Nämä kurssit voivat olla koulukohtaisia kursseja,
menetelmäkursseja tai eheyttäviä monen aineen yhteisiä kursseja sekä muiden
oppilaitosten kursseja.
Pohjois-Haagan yhteiskoulussa noudatetaan 5-jaksojärjestelmää. Lukuvuosi on
jaettu noin 7 viikkoa kestäviin jaksoihin, joissa kussakin opiskellaan 4-7
oppiainetta. Jokaisen jakson lopussa on koeviikko, jolloin kunakin päivänä on
jonkin oppiaineen koe. Kuinka monta koetta koeviikolla on, riippuu siitä kuinka
monta ainetta sinulla on jaksossa ollut. Koeviikolla ei järjestetä muuta
opetusta. Kokeiden palautuksista ilmoitetaan toisen kerroksen ilmoitustaululla.
Jos sairastut tai olet muuten estynyt saapumasta
kurssikokeeseen, ilmoita asiasta opettajalle ennen koetta. Tällöin tulee aina
myös esittää todistus poissaolon syystä. Koe suoritetaan yleensä seuraavana
uusintakoepäivänä.
Opiskelija voi koulussamme laatia itselleen yksilöllisen
opinto-ohjelman luokattoman lukion periaatteiden mukaisesti. Käytännössä joudut
vuosittain tekemään itsellesi kurssivalinnat seuraavaksi lukuvuodeksi. Valinnat tehdään seuraavaa lukuvuotta varten
keväällä, toukokuun aikana. Seuraavat
ohjeet on hyvä lukea ennen valintojen tekemistä. Muista että tarvitessasi saat valintojen tekemiseen apua
ryhmänohjaajaltasi, tutor-oppilailta ja opinto-ohjaajalta.
Seuraa lukion tuntijakokaaviota. Jos aiot opiskella lukion
kurssit kolmessa vuodessa, sinun täytyy valita vuosiasteittain tarjolla olevat
pakolliset kurssit. Näiden lisäksi voit
valita haluamiasi syventäviä ja soveltavia kursseja. Kolmen vuoden vauhtiin
tähtäävän pitäisi ottaa kahtena ensimmäisenä lukiovuonna noin 30 kurssia. Myös neljän vuoden ohjelmaa suunnittelevan
lukiolaisen kannattaa ensimmäisenä lukiovuonna valita kaikki tarjottimella
olevat pakolliset kurssit ja yhteensä noin 30 kurssia. Mahdollinen opinto-ohjelman kevennys
kannattaa ajoittaa toiselle ja kolmannelle lukiovuodelle.
Pyri opiskelemaan kaikkia aineita joka vuosi! Älä pidä vapaita jaksoja!
Tehdyt valinnat pitää jokaisen syöttää itse
valintaohjelmaan. Ohjeet valintojen
syöttämisestä annetaan asian tullessa ajankohtaiseksi toukokuussa. Jos opiskelija laiminlyö valintojen
syöttämisen, ei hänelle voida taata opiskelupaikkaa kursseilla.
Työjärjestystäsi ja kurssivalintojasi voit muuttaa myös kesken
lukuvuoden. Käänny aina näissä asioissa
lukion opinto-ohjaajan puoleen. Jos lopetat kurssin kesken jakson, ilmoita
tästä aina kurssin opettajalle. Samoin, jos et aio suorittaa kurssia, johon
olet ilmoittautunut, ilmoita asiasta opettajalle. Vaihtaessasi aineen tasoa esimerkiksi pitkästä matematiikasta
lyhyeen, keskustele aineen opettajan kanssa ja ilmoita vaihdosta aina
opinto-ohjaajalle, joka tarkistaa kurssien korvaavuudet.
Voit suorittaa lukion kursseja myös itsenäisesti opiskellen.
Itsenäinen suoritus tehdään sen jakson aikana, jolloin kurssi tarjotaan myös
normaalisti. Itsenäisestä suorituksesta tehdään kirjallinen sopimus kurssin
opettajan kanssa. Opettaja antaa ohjeet
suorituksista ja kurssikokeen suorittamisesta.
Varaudu tekemään työtä, sillä suoritusten on tarkoitus korvata kurssiin
muutoin kuuluvat oppitunnit ja kotitehtävät.
Opiskelijan tulee palauttaa saamansa tehtävät ja osallistua kokeeseen
sen jakson aikana, jolloin suorituksesta on sovittu. Sopimus kurssin itsenäisestä suorittamisesta raukeaa
automaattisesti jos sopimusta ei noudateta.
Itsenäistä suorittamista kannattaa kokeilla esimerkiksi
tilanteissa, joissa lukujärjestyksen laatiminen aiheuttaa ongelmia tai haluat
nopeuttaa jonkin oppiaineen opiskelua.
Lukion alkuvaiheessa on viisasta opiskella pakollisia kursseja
saadakseen kokonaiskuvan lukio-opinnoista, syventäviä kursseja tarvitset
valmistautuessasi yo-kirjoituksiin ja tietenkin opiskelet niitä myös
kiinnostustesi mukaan samoin kuin soveltavia kursseja. On tärkeää, että joka
vuosi suunnittelet opinto-ohjelmasi huolellisesti!
Opiskella kannattaa säännöllisesti. Lukemalla kurssit läpi vasta koeviikolla ennen koetta ei yleensä
saa hyviä tuloksia. Kotitöitä on
enemmän kuin peruskoulussa, ja niihin kannattaa paneutua. Käytä hyväksesi ensimmäisen vuoden
OPO-tunnit ja hyödynnä niiden oppeja!
Yritä löytää oma opiskelutyylisi!
Lukiolaisen ajankäyttö vaatii usein suunnittelua. Joskus on tehtävä valintoja, varsinkin jos
urheilu vie ison osan vapaa-ajastasi.
Yritä lukea läksyt päiväaikaan, ei kaiken muun jälkeen keskellä
yötä. Hyppytunnit kannattaa käyttää
opiskeluun, jos suinkin pystyy.
Huolehdi myös riittävistä yöunista ja levosta!
Lukiolaisena olet itse vastuussa opintojesi sujumisesta. Pyri suorittamaan aloittamasi kurssit
loppuun. Palauta kursseihin liittyvät
tehtävät ajallaan ja osallistu koeviikolla kaikkien opiskelemiesi kurssien
kokeisiin. Jos suoritat opintoja
itsenäisesti, pidä kiinni tekemistäsi sopimuksista. Jos opinto-ohjelmasi alkaa tuntua liian raskaalta ja kurssit
alkavat jäädä kesken, tule juttelemaan opinto-ohjaajan kanssa.
¤ Aloita
systemaattinen opiskelu heti, se kannattaa!
¤
Suunnittele kurssivalintasi harkiten.
¤ Tee
tarkistukset opinto-ohjaajan kanssa, älä arkaile ottaa yhteyttä.
¤
Päätavoitteesi ensimmäisenä vuonna on pakollisten kurssien suorittaminen. Älä
laiminlyö mitään ainetta!
¤ Seuraa,
että 30 kurssia tulee täyteen kevään loppuun mennessä.
¤
Suunnittelua ohjaavat lähestyvät yo-kirjoitukset
¤ Tarkista,
ettei sinulla ole keskeytyneitä tai hylättyjä kursseja roikkumassa, hoida asiat
kuntoon!
¤ Jos aiot
hajauttaa yo-tutkinnon ja kirjoittaa kolmannen vuoden syksyllä, huomioi, että
pakolliset kurssit kirjoitettavassa aineessa on saatava jo toisen vuoden
keväällä suoritettua.
¤ Huolehdi,
että musiikki/ kuvataide ja terveystieto tulee suoritettu toisena
opiskeluvuonna.
¤ Tutustu
jatko-opintomahdollisuuksiin ja osallistu koulutusalojen esittelytilaisuuksiin.
¤ Toisen
opiskeluvuoden jälkeen pitäisi olla n. 60 suoritettua kurssia, jos olet
laatinut kolmen vuoden ohjelman.
Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta
opiskelijalle ja hänen huoltajalleen opintojen edistymisestä ja
oppimistuloksista. Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua.
Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin
arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan
opettaja tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Jokainen kurssi
arvostellaan erikseen. Oppiaineen opetussuunnitelmassa määritellään kunkin
kurssin arvosteluperusteet ja tavat. Ne selvitetään opiskelijalle kurssin
alkaessa. Arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetus- suunnitelmassa
määrätyllä tavalla. Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin
ja soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä (S= suoritettu hyväksytysti).
Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4-10. Hylätty suoritus merkitään
arvosanalla 4. Kirjain K tarkoittaa, että kurssin suorittaminen on kesken.
Kurssi voi keskeytyä aiheettomien poissaolojen vuoksi. Kurssin
keskeytymisestä opiskelija voi valittaa rehtorille.
Kurssikoe voidaan siirtää oppilaan esittämästä pätevästä syystä
uusintakoepäivälle tai suoritettavaksi erikseen sovittuna aikana. Jos
opiskelija jää pois kurssikokeesta ilmoittamatta pätevää syytä, arvioidaan
kurssi pääsääntöisesti hylätyksi. Kurssi voidaan kuitenkin erityisistä syistä
arvioida jatkuvan näytön perusteella.
Hylätyn kurssin voi suorittaa kerran osallistumalla kurssin
jälkeiseen uusintakuulusteluun.
Uusintakoetilaisuus järjestetään viisi kertaa lukuvuodessa. Kokeeseen
ilmoittaudutaan kansliassa.
Etenemiseste syntyy, kun opiskelija saa kahdesta oppiaineen
numerojärjestyksessä peräkkäisestä kurssista hylätyn. Etenemiseste tarkoittaa,
että kyseisen aineen kursseja ei voi suorittaa, ennen kuin ainakin toinen
hylätyistä kursseista on hyväksytysti suoritettu.
Opiskelija voi korottaa hyväksytyn kurssin arvosanaa kerran korotuskuulustelussa, joita
järjestetään kahdesti lukuvuodessa. Parempi arvosana jää voimaan. Arvosanaa voi
yrittää korottaa myös käymällä kurssi uudestaan.
Kunkin jakson jälkeen ro- tunnilla opiskelija saa
jaksotodistuksen, johon on merkitty kaikki siihen asti suoritetut kurssit ja
niistä saadut arvosanat. Jaksotodistuksesta opiskelija ja hänen huoltajansa
voivat seurata opintojen etenemistä.
Oppiaineen oppimäärän arviointi muodostuu pakollisista ja
syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista
kursseista.
Oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien
kurssien keskiarvon perusteella. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3
opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä
kursseista hyväksytysti. Tällöin jokainen opiskeltu pakollinen ja syventävä
kurssi on mukana oppiaineen arvosanassa.
Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytysti jossakin
oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa oppimäärän arvosanaa, on
mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen.
Numeroin arvioidaan:
-
kaikki
pakolliset aineet
-
psykologia,
mikäli opiskelija oppimäärä käsittää vähintään kaksi kurssia
-
valinnaiset
vieraat kielet, mikäli niiden oppimäärä käsittää vähintään kolme kurssia
Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Liikunnasta sekä
yhden kurssin käsittävistä pakollisista kursseista annetaan arvosana, mikäli
opiskelija sitä pyytää, muutoin suoritusmerkintä
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on
suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja
lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Lukion kurssimäärässä ovat
mukana kaikki hänen arvioidut kurssinsa eikä mitään voi jälkikäteen enää
poistaa.
Voit halutessasi suorittaa opintoja myös muissa
oppilaitoksissa. Tällaisia opintoja ovat esimerkiksi aikuislukioissa tai muissa
päivälukioissa suoritetut lukion oppimäärään kuuluvat kurssit. Myös muita
soveltuvia opintoja voidaan sisällyttää lukion oppimäärääsi. Rehtori hyväksyy
korvaavaksi suoritukseksi kurssin tai suorituksen joka vastaa koulumme
opetussuunnitelman tavoitteita ja on laajuudeltaan riittävä. Varmista etukäteen kyseisen aineen
opettajalta muualla suoritettavan kurssin vastaavuus. Parhaiten tämä onnistuu esittämällä aineen opettajalle lyhyt
kuvaus kurssin sisällöstä. Arvioinnissa pitäydytään suoritusoppilaitoksen
antamaan arviointiin.
Kun haluat sisällyttää muualla suorittamasi opinnot omaan
lukion oppimäärääsi, käänny opinto-ohjaajan puoleen. Säilytä huolellisesti
opinnoista saamasi todistukset, kokeet ja dokumentit kurssien sisällöstä. Noudata tätä ohjetta erityisesti mahdollisen
vaihto-oppilasvuoden aikana.
Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon
saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin
uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun
rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.
Jos opiskelija on tyytymätön tehtyyn uuteen arviointiin tai
ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua
lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen,
velvoittaa opettajaa toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa
etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana
opiskelijalle on annettava.
Ylioppilastutkinto on suoritettava enintään kolmen peräkkäisen
tutkintokerran aikana. Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun
ilmoittaudut ensimmäisen kerran tutkintoon, pakolliseen tai ylimääräiseen
kokeeseen. Ylioppilastodistuksen saa, kun neljä pakollista koetta on
hyväksytysti suoritettu edellyttäen, että saat myös lukion päättötodistuksen.
Pakolliset kokeet
Jokaisen on kirjoitettava neljä pakollista koetta.
Äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Lisäksi on
kirjoitettava kolme seuraavista:
- Toinen kotimainen kieli *
- Vieras kieli *
- Matematiikka*
- Reaali
* merkitsee, että aineessa on valittavana kahden tason kokeet,
vaativampi koe(pitkä oppimäärä) tai helpompi koe(lyhyt oppimäärä, ruotsissa
keskipitkä oppimäärä).
Yhdessä pakollisista aineista sinun on suoritettava vaativamman
tason koe. Yhdellä kerralla saat kirjoittaa samasta aineesta vain yhden tason
kokeen.
Reaalikoe muuttuu keväällä 2006 ns. ainereaaliksi eli
jokaisesta reaaliaineesta järjestetään oma kokeensa. Yhdellä tutkintokerralla
järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää.
Ensimmäisen koepäivän kokeet: Toisen
koepäivän kokeet:
psykologia evankelis-luterilainen
uskonto
filosofia ortodoksinen
uskonto
historia elämänkatsomustieto
fysiikka yhteiskuntaoppi
biologia kemia
maantiede
terveystieto
(ensimmäisen kerran keväällä 2007)
Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen
kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi
reaaliaineen koetta.
Äidinkielen koe uudistuu keväästä 2007 lähtien, siten että
kokeesta tulee kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe.
Kumpaankin kokeeseen on osallistuttava. Kokeet järjestetään eri koepäivinä.
Äidinkielen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun painotetun pistesumman
perusteella.
Ylimääräiset kokeet
Voit kirjoittaa niin monta ylimääräistä yo-tutkintoon koetta
kuin haluat. Jos ylimääräisestä kokeesta tulee hylätty arvosana, se ei näy
missään, sillä sitä ei merkitä yo-todistukseen.
Ylioppilastutkinnon voi aloittaa, kun olet opiskellut koeaineen
pakolliset kurssit. Vieraassa kielessä, jossa ei ole pakollisia kursseja,
riittää kolme kurssia.
Suoritusten pitää olla valmiina keväällä kirjoittavilla
helmikuussa. Syksyllä kirjoittavilla olisi suositeltavaa, että kurssit olisivat
tehtynä toukokuun loppuun mennessä.
Pakollisen hylätyn kokeen saa uusia kaksi
kertaa koetta välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Ylimääräisen
hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajoitusta. Hyväksytyn kokeen
saa uusia yhden kerran ilman aikarajoitusta.
Seuraavat asiat sinun on hyvä tietää
Pohjois-Haagan yhteiskoulun toiminnasta ja säännöistä.
Lukiolaisen tulee selvittää kaikki poissaolonsa oppitunneilta.
Poissaolot selvitetään kurssin opettajalle poissaolokirjan avulla. Jos poissaoloja
ei selvitetä, voidaan kurssi jättää arvostelematta. Opiskelija on itse
vastuussa poissaolojensa selvittämisestä.
Voit anoa lomaa koulutyöstä esimerkiksi perheen lomamatkan,
urheilukilpailujen tai leirin takia.
Yli kolmen päivän lomat anotaan rehtorilta, alle kolmen päivän loman voi
myöntää myös ryhmänohjaaja. Toimita
aina kirjallinen loma-anomus, jossa on nimesi, ohjausryhmäsi, poissaoloaika ja
poissaolon syy.
Jos olet poissa kurssin oppitunneilta varaudu tekemään
opettajan tekemät poissaoloja korvaavat tehtävät.
Hyväksyttäviä poissaolon syitä ovat myös ylivoimaiset esteet,
esimerkiksi pojilla kutsunnat. Jos tiedät etukäteen joutuvasi olemaan pois
koulusta, kerro poissaolostasi niiden kurssien opettajille, joille osallistut.
Opinto-ohjauksen tavoitteena on
auttaa opiskelijaa selvittämään lukio-opintonsa kunnialla, sekä ohjata uran ja
opiskelupaikan valinnassa lukion jälkeen.
Jotta tavoite toteutuisi, sinun pitää olla aktiivinen opinto-ohjauksen
käyttäjä. Ohjauksesta lukiossa vastaavat
opinto-ohjaajat Elina Rintala ja Kari Jokinen, ryhmänohjaajat ja eri aineiden
opettajat.
Ryhmänohjaaja
on lähin tukihenkilösi lukiossa.
Ryhmänohjaaja pitää viikoittaisia RO-vartteja ja jokaisen jakson jälkeen
RO-tunnin. Ryhmänohjaaja jakaa ajankohtaista
tietoa, esimerkiksi jaksotodistukset, ja seuraa opintojesi edistymistä. Ryhmänohjaajan puoleen voit kääntyä kaikissa
koulunkäyntiin liittyvissä ongelmissa.
LOPO:n
löydät useimmiten toisen kerroksen käytävältä, toimistostaan. Opinto-ohjaajan tehtävänä on ohjata
opiskelijaa lukio-opintojen suunnittelussa ja auttaa kaikissa opiskeluun
liittyvissä ongelmissa. Opinto-ohjaaja
myös seuraa opintojesi edistymistä.
Opinto-ohjaajaan törmäät ensimmäisen vuoden aikana OPO-tuntien ja
henkilökohtaisen haastattelun merkeissä.
Opinto-ohjaajan puoleen voit kääntyä esimerkiksi, kun opiskelu ei suju
tai kurssivalintasi kaipaavat muokkausta.
Juttelemaan ja asioita hoitamaan voit tulla aina kun ovi on auki. Voit myös varata henkilökohtaisen
keskusteluajan. Apua kannattaa pyytää
heti kun ongelmia ilmenee!
Ensimmäisen lukiovuoden opo-tuntien
tavoitteena on perehdyttää sinut lukion työtapoihin ja lukio-opiskeluun.
Lukion loppuvaiheessa, kolmantena opiskeluvuonna, opinto-ohjaaja valvoo opintojen loppuun suorittamista ja haastattelee kaikki opiskelijat jatko-opintosuunnitelmien tiimoilta. Varsinkin kolmantena lukiovuonna järjestetään paljon kaikille yhteisiä info- ja ohjaustilaisuuksia. Tule aina paikalle jos tilaisuus koskee sinua. Tietämättömyys ei oikeuta töppäilyyn – ”TIEDÄ, ÄLÄ LUULE!”
Säännöllisesti kokoontuvaan
oppilashuoltoryhmään kuuluu vararehtori, kuraattori, terveydenhoitaja,
erityisopettajat sekä lukion opinto-ohjaajat. Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä ja hän vastaanottaa opiskelijoita
joko yksin tai tarvittaessa yhdessä terveydenhoitajan tai opinto-ohjaajien
kanssa. Oppilashuoltoryhmän jäsenille voit puhua luottamuksellisesti kaikista
koulunkäyntiin ja vapaa-aikaasi liittyvistä asioista.
Terveydenhoitajan vastaanotto on koululla MA
– TO klo 8-16 ja PE klo 8-14, puh. 0503105563
Kaikille
lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille tehdään lukivaikeuskartoitus
ensimmäisen syksyn aikana. Koulussamme on tarjolla erityisopettajan pitämä
lukikurssi oppilaille, joilla on opiskeluvaikeuksia ja/tai epäilys
lukivaikeudesta.
Valmennukseen on varattu
lukujärjestyksestä tiistai-, torstai- ja perjantaiaamut. Tällöin ei valmennukseen osallistuvilla ole
muuta opetusta. Ota selvää oman
valmennusryhmäsi ajoista, paikoista ja pelisäännöistä. Niistä vastaa kunkin ryhmän valmentaja. Yksilöllisten valmentautujien toiminnasta
vastaa Tero Selvinen, jonka kanssa heidän on sovittava omasta
ohjelmastaan. Kaikille valmennukseen
osallistuville järjestetään lukuvuoden alussa yhteinen info-tilaisuus, jonka
jälkeen aamuvalmennus käynnistyy. Seuraa ilmoitustauluja! Osallistumalla valmennukseen voit saada
yhden valmennuskurssin jaksoa kohti.
Valmennusryhmät kootaan lukuvuoden
alkaessa. Ryhmiin voi päästä mukaan kesken lukuvuodenkin, jos ryhmissä on
tilaa. Vastaavasti sieltä voi pudota pois, jos asetetut vaatimukset eivät
täyty. Koululla on oma valmennuskiintiö kullekin lajille sen mukaan mitä
toimintaedellytykset ja valmentajien määrä mahdollistavat. Myös yleislinjan
oppilas voi päästä valmennukseen mukaan, jos lajin valmentaja katsoo oppilaan
täyttävän laatuvaatimukset ja ryhmässä on tilaa.
Valmennuslinjalaisille kuuluu myös
mm. teippauksen, lihashuollon ja
urheiluravitsemuksen opintoja. Näitä teoriaopintoja suoritetaan erikseen
ilmoitettavina aamuvalmennusaikoina.
Valmennuskursseja voi lukion aikana
suorittaa 16. Valmennuslinjan oppilas voi osallistua myös valinnaisen liikunnan
kursseille, jos se on käytännön järjestelyin mahdollista. Valinnaisen liikunnan
kursseista kerrotaan erikseen sivulla 43.
Koulussamme on mahdollista suorittaa
liikuntadiplomi ja puhetaidon diplomi. Diplomien
suorittamisesta tiedotetaan erikseen. Liikuntadiplomin suorittamisesta vastaa
Tero Selvinen ja puhetaidon diplomin suorittamisesta Taina Pihkanen.
Lukion tutorit ovat ylemmän vuosikurssin
opiskelijoita, jotka ohjaavat, tukevat ja neuvovat ensimmäisen vuosiasteen
opiskelijoita erityisesti opiskelun alussa. Tutoropiskelijat saavat
toiminnastaan yhden lukion soveltavan kurssin.
Koulun kanslia sijaitsee koulun
toisessa kerroksessa. Kansliassa hoituvat esimerkiksi opintotukeen,
matkalippuihin ja virallisiin opiskelijatodistuksiin liittyvät asiat. Kansliassa
myös ilmoittaudutaan uusinta- ja korotuskokeeseen.
Opintotuki käsittää kaksi erilaista
tukimuotoa: opintorahan ja opintolainan. Lukiossa opiskelevalle (alle
17-vuotiaalle ei opintolainaa myönnetä) tulee kyseeseen lähinnä opintoraha,
joka on valtion maksama avustus, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Opintorahan
perusosaan vaikuttaa vanhempien varallisuus. Opintotuki voidaan myöntää sitä
seuraavan kuukauden alusta, jona hakija täyttää 17 vuotta. Hakemuslomakkeen
saat kansliasta. Opintotuen nostamisen edellytyksenä on vähintään 10 kurssia
lukukaudessa tai vähintään kahteen ylioppilastutkinnon kokeeseen osallistuminen.
Koulumme kirjasto on opiskelijoiden
käytettävissä aina kun siellä ei ole tunteja.
Kirjastoa voit hyödyntää hyppytuntien opiskelupaikkana tai siellä voit
lukea päivän lehdet. Muistathan antaa
muille kirjaston käyttäjille työrauhan.
Lukiokerroksen ATK-luokka on
lukiolaisten käytettävissä kun siellä ei ole oppitunteja. Etuajo-oikeus koneille on opintoihinsa
liittyviä töitä tekevillä opiskelijoilla.
Luokassa voit hoitaa myös tulostamiset, nettihaut jne.
Tunnukset koneelle saat täyttämällä
ryhmänohjaajalta saamasi sitoumuslomakkeen. Tällä sitoudut noudattamaan
koneiden käytöstä annettuja ohjeita. Lomake palautetaan ryhmänohjaajalle, jolta
saat salasanasi. Lisätietoja ja apua koneen käytössä voi pyytää Tero
Kyhyräiseltä tai Sami Auersalmelta. Tunnusta tarvitset lisäksi valintojen
tekoon, joten tunnukset kannattaa hoitaa heti alussa kuntoon ja säilyttää
huolellisesti.
Koulumme ensimmäisessä kerroksessa toimii lukiolaisten suosittu kahvila, jonka tuottoa on käytetty viihtyvyyden lisäämiseen koulussamme. Käy tukemassa kahvilan toimintaa!
PÄIVÄN AIKATAULU
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
I |
|
|
II & III |
|
|
1. OPPITUNTI |
8.15 - 9.00 |
|
1. OPPITUNTI |
8.15 - 9.00 |
|
siirtymätauko |
5 min |
|
siirtymätauko |
5 min |
|
2. OPPITUNTI |
9.05 - 9.50 |
|
2. OPPITUNTI |
9.05 - 9.50 |
|
välitunti |
10 min |
|
välitunti |
10 min |
|
|
|
|
|
|
|
3. OPPITUNTI |
10.00 - 10.50 |
|
3. OPPITUNTI |
10.00 - 11.10 |
|
RUOKAILU |
10.50 - 11.25 |
|
RUOKAILU |
11.10 - 11.45 |
|
4. OPPITUNTI |
11.25 - 12.10 |
|
4. OPPITUNTI |
11.45 - 12.10 |
|
välitunti |
12.10 - 12.25 |
|
välitunti |
12.10 - 12.25 |
|
|
|
|
|
|
|
5. OPPITUNTI |
12.25 - 13.10 |
|
5. OPPITUNTI |
12.25 - 13.10 |
|
välitunti |
10 min |
|
välitunti |
10 min |
|
6. OPPITUNTI |
13.20 - 14.05 |
|
6. OPPITUNTI |
13.20 - 14.05 |
|
välitunti |
15 min |
|
välitunti |
15 min |
|
7. OPPITUNTI |
14.20 - 15.05 |
|
7. OPPITUNTI |
14.20 - 15.05 |
|
siirtymätauko |
5 min |
|
siirtymätauko |
5 min |
|
8. OPPITUNTI |
15.10 - 15.55 |
|
8. OPPITUNTI |
15.10 - 15.55 |
|
|
|
|
|
|
|
RO ja LV -vartti |
|
|
RO -vartti |
|
|
ke klo 12.10 - 12.25 |
|
to klo 12.10 - 12.25 |
||
OPETTAJAT |
|
|
|
|
|
|
|
Ahonen,
Mirja |
AHO |
matematiikka,
fysiikka |
|
Aikio,
Sari |
AIK |
matematiikka,
kemia, fysiikka |
|
Akrenius,
Kirsti |
AKR |
liikunta,
terveystieto |
|
Alaviuhkola,
Kristiina |
ALA |
saksa,
englanti |
|
Ernala,
Ulla |
ERN |
kotitalous |
|
Haapala-Tuuri,
Carita |
HTU |
biologia,
maantieto, kopukka |
|
Hakala,
Lea |
HAK |
liikunta,
terveystieto |
|
Heinonen,
Riitta |
HEI |
biologia,
maantiede |
|
Hämäläinen,
Juha |
HÄM |
historia,
yhteiskuntaoppi |
|
Joensuu,
Jaana |
JOE |
ruotsi,
englanti |
|
Jokela,
Harri |
JOH |
liikunta,
terveystieto |
|
Jokela,Pekka |
JOP |
historia,
yhteiskuntaoppi, kaupalliset aineet |
|
Jokinen,
Kari |
JOK |
historia,
yhteiskuntaoppi, lopo |
|
Jyvälahti,
Laura |
JYV |
englanti,
ruotsi |
|
Kallio,
Elina |
KAL |
matematiikka |
|
Kallio,
Mira |
KAM |
kuvataide |
|
Kantola,
Pekka |
KAN |
erityisopetus |
|
Karvinen,
Eeva |
KAR |
opo |
|
Kauppinen,
Leena |
KAU |
ranska,
englanti |
|
Kindberg,
Erja |
KIN |
erityisopetus |
|
Knaappila,
Kirsi |
KNA |
äidinkieli
ja kirjallisuus |
|
Koivisto,
Riikka |
KOI |
saksa,
englanti |
|
Kurtelius,
Päivi |
KUR |
englanti,
ruotsi |
|
Kyhyräinen,
Tero |
KYH |
matematiikka |
|
Lahti,
Marja |
LAH |
äidinkieli
ja kirjallisuus, ilmaisutaito |
|
Laine,
Kristiina |
LAI |
ruotsi |
|
Lampila,
Leena |
LAM |
saksa,
ranska |
|
Lapio,
Matti |
LAP |
kuvataide |
|
Leppinen,
Mari |
LEP |
ruotsi |
|
Luhtala,
Reijo |
LUH |
biologia,
maantieto |
|
Mattinen,
Johanna |
MAT |
ruotsi,
englanti |
|
Mäkinen,
Tuija |
MÄK |
fysiikka,
matematiikka, kemia |
|
Nevanlinna,
Jaakko |
NEV |
liikunta
ja terveystieto |
|
Nuorteva,
Liisa |
NUO |
uskonto,
filosofia |
|
Penttilä,
Heli |
PEN |
kemia,
matematiikka, fysiikka |
|
Pesola,
Sakari |
PES |
historia
ja yhteiskuntaoppi, oikeustieto, elämänkatsomustieto |
|
Petrisalo,
Lauri |
PET |
ortodoksinen
uskonto |
|
Pihkanen,
Taina |
PIH |
äidinkieli
ja kirjallisuus |
|
Pilto,
Virve |
PIL |
käsityö,
tekstiili |
|
Raja,
Tuomas |
RAJ |
apulaisrehtori,
liikunta ja terveystieto |
|
Riihonen,
Jyrki |
RII |
käsityö,
tekninen |
|
Rintala,
Elina |
RIN |
lopo |
|
Rytilä,
Raija |
RYT |
kemia,
matematiikka, fysiikka |
|
Saarinen,
Simo |
SAA |
liikunta |
|
Salokannel,
Juha |
SAL |
musiikki |
|
Selvinen,
Tero |
SEL |
liikunta |
|
Sievinen,
Maarit |
SIE |
kotitalous |
|
Sokero,
Markus |
SOK |
mateamtiikka,
fysiikka, kemia |
|
Stark,
Juha |
STA |
liikunta |
|
Starzacher,
Hatsi |
STH |
matematiikka,
kemia |
|
Sutinen,
Tuomo |
SUT |
uskonto,
filosofia, elämänkatsomustieto |
|
Tanska,
Jukka |
TAN |
rehtori,
historia ja yhteiskuntaoppi |
|
Timonen,
Leena |
TIM |
äidinkieli
ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä |
|
Turunen,
Paula |
TUR |
psykologia,
uskonto, elämänkatsomustieto |
|
Unonius,
Ritva |
UNO |
tietotekniikka,
matematiikka |
|
Vilamo,
Leena |
VIL |
englanti |
|
Väliahde,
Sakari |
VÄL |
vararehtori,
historia ja yhteiskuntaoppi |
|
|
|
|
HENKILÖKUNTA |
|
|
|
|
|
|
|
Auersalmi,
Sami |
|
atk-tukihenkilö,
lukujärjestysasiat |
|
Elo-Rauta,
Jaana |
|
terveydenhoitaja
|
|
Kirsi,
Aila |
|
taloussihteeri |
|
Kupiainen,
Timo |
|
rakennusmestari
|
|
Lintunen,
Tuula |
|
kouluhuoltaja |
|
Nahkiaisoja,
Onni |
|
kouluisäntä |
|
Näsälä,
Tuula |
|
kouluhuoltaja |
|
Seitsonen,
Tero |
|
koulukuraattori |
|
Sormanen,
Iina |
|
koulusihteeri
|
|
Torvinen,
Ilpo |
|
kouluhuoltaja,
iltavahtimestari |
|
Torvinen,
Paula |
|
kouluhuoltaja |
|
|
|
|
OPISKELIJARAVINTOLA, AMICA RAVINTOLAT OY |
||
|
|
|
|
|
Hautajärvi,
Maila |
|
kokki |
|
Hynnä,
Satu |
|
ravintolatyöntekijä |
|
Tenojärvi,
Suvi |
|
ravintolapäällikkö |
|
Vainio,
Anja |
|
kassa |
|
|
|
|
VALMENTAJAT |
|
|
|
|
|
|
|
Akrenius,
Kirsti |
|
tanssi |
|
Bergman,
Petteri |
|
salibandy |
|
Hakala,
Lea |
|
koripallo,
tytöt |
|
Jokela,
Harri |
|
koripallo,
pojat |
|
Koskinen,
Oskari |
|
jalkapallo |
|
Lyytikäinen,
Ville |
|
jalkapallo,
pojat |
|
Nevanlinna,
Jaakko |
|
jalkapallo |
|
Perko,
Niina |
|
kehonhuolto |
|
Raja,
Tuomas |
|
yleisurheilu,
yms. |
|
Saarinen,
Simo |
|
jääpelit,
salibandy |
|
Selvinen,
Tero |
|
yksilölliset
lajit |
|
Stark,
Juha |
|
jääpelit,
salibandy |
|
Vikström,
Tomi |
|
lentopallo,
pojat |
|
Väisänen,
Heli |
|
taekwondo |
|
Wennström,
Sebastian |
|
tanssi |
Näiden ohjeiden avulla voit tehdä ensimmäisen
lukiovuoden kurssivalintasi, lukujärjestykset ensimmäiselle vuodelle ja
suunnitelman koko lukio-opintojen suorittamisesta. Lue ohje huolellisesti ennen kuin ryhdyt työhön. Pyydä apua tarvittaessa!
Kurssitarjottimelta näet kaikki
Pohjois-Haagan yhteiskoulun lukiossa ensi vuonna tarjottavat lukiokurssit. Tarjotin on jaettu kolmeen
vuosiasteeseen. Ensimmäisen vuosiasteen
kurssit ovat tarjottimen vasemmassa laidassa.
Valitse kurssisi pääasiassa ensimmäisen vuoden tarjottimelta. Jos tilaa jää voit ottaa kursseja myös
toisen vuoden tarjottimelta.
Tarjotin on jaettu viiteen jaksoon. Jaksojen numerointi on tarjottimen
vasemmassa laidassa. Tee valinnat
kaikkia viittä jaksoa, eli koko lukuvuotta varten.
Jokaisessa jaksossa on kahdeksan
palkkia, eli vaakariviä. Palkit on
numeroitu vasemmassa laidassa. Samalla
palkilla olevien kurssien tunnit pidetään samaan aikaan. Et siis voi valita kuin yhden kurssin
samalta palkilta.
|
1 |
EnA92Kau |
Ps11Tur |
Ai12Kna |
Bi14Luh |
Esim. Jos valitsisit tältä palkilta A-englannin kurssin 9 (EnA92Kau), et voi valita palkilla olevia muita kursseja.
Huomaa tämä
erityisesti jos aiot valita aineita, joiden kurssit tarjotaan vain kerran esim.
SaC ja RaC. Et voi sijoittaa muita kursseja näiden
aineiden kurssien päälle.
Poikkeus on palkki 7. Sinne on sijoitettu aineita, joiden kursseja
on hajautettu useamman jakson ajalle, esim. musiikki, kuvataide ja
liikunta. Kurssin koodin yhteydessä
olevasta numerosta voit päätellä milloin kurssin tunnit pidetään. Selitykset numeroille löydät
kurssitarjottimen alalaidasta. Tältä
palkilta voit siis valita useampia kursseja samanaikaisesti.
|
7 |
Li11 1) |
Li12 1) |
Mu11Sal
3) |
Ku11Lap
3) |
|
|
1) =ma 7, 8 |
2)=ma 7,8,9 |
3)=to 7,8 |
4)=to7,8,9 |
esim. Liikunnan pakollisen
ykköskurssin (Li11)tunnit pidetään maanantaisin 7. ja 8. tunnilla.
Palkki 8 (=tiistai, torstai ja
perjantaiaamut) on varattu valmennukselle ja valinnaiselle liikunnalle. Jos olet liikuntalinjalla, sinulla on
valmennusta noina aamuina.
Tarjottimen oikeasta alalaidasta
löydät kiertotuntikaavion. Sen avulla
voit purkaa kurssivalintasi lukujärjestykseksi. Katso koodi palkin vasemmasta laidasta. Tuntien paikat löydät
koodin avulla kiertotuntikaaviosta.
Valintojen tekemiseen tarvitset
Merkitse ainevalintakorttiin ne
kurssit jotka aiot käydä ensimmäisen lukiovuoden aikana (n. 30 kurssia). Valitse vähintään kaikki ensimmäisen vuoden
pakolliset kurssit. Muista, että jos
osallistut valmennukseen viidessä jaksossa, saat vuodessa viisi
valmennuskurssia.
Pakolliset kurssit ovat
ainevalintakortissa valkoisella pohjalla, syventävät ja soveltavat
tummennetulla.
Lähde sijoittamaan valitsemiasi
kursseja kurssitarjottimelle.
HUOMAA SEURAAVAT ASIAT!
Varsinainen kursseille
ilmoittautuminen tapahtuu koulun alettua syöttämällä valintasi valintaohjelmaan. Aika, paikka ja ohjeet ilmoitetaan koulun
alkaessa. Tarvittaessa saat apua
valintojen tekemiseen ja kursseille ilmoittautumiseen.
Ongelmatilanteissa käänny heti
ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajien puoleen!
|
|
1 |
EnA92Kau |
Ps11Tur |
Ai12Kna |
Bi14Luh |
|
|
1. |
2 |
Ai11Kna |
MaA13Kal |
Bi11Luh |
Yh11Jok |
|
|
J |
3 |
MaA12Aho |
Hi11Häm |
RuB82Lai |
SaA91Ala |
|
|
A |
4 |
MaA11Kal |
EnA11Jyv |
EnA91Kau |
Fy13Mäk |
|
|
K |
5 |
Fy12Mäk |
Ku14Lap |
Ke12Pen |
MaB11Sth |
|
|
S |
6 |
RuB81Lai |
Ue11Nuo |
MaB12Kyh |
SaC91Ala |
|
|
O |
7 |
Li11 1) |
Li12
1) |
Mu11Sal 3) |
Ku11Lap 3) |
|
|
|
8 |
LIV |
LIV |
LIV |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1 |
Ps12Tur |
Ke13Pen |
Mu13Sal |
Yh13Jop |
|
|
2. |
2 |
MaA21Kal |
RuB12Lai |
EnA13Kau |
Fi14Sut |
|
|
J |
3 |
EnA14Ala |
Yh12Jok |
Fy14Mäk |
EnA12Jyv |
|
|
A |
4 |
MaA23Kal |
Ge12Luh |
RuB11Lai |
Hi14Jok |
|
|
K |
5 |
Ke11Pen |
Bi12Luh |
Ku13Lap |
RaC91Kau |
|
|
S |
6 |
Ps14Tur |
Fy11Mäk |
EnA15Kau |
Ai13Kna |
|
|
O |
7 |
Li11 1) |
Li12
1) |
Mu11Sal 4) |
Ku11Lap 4) |
|
|
|
8 |
LIV |
LIV |
LIV |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1 |
Yh14Jop |
Hi71Jok |
MaB21Kyh |
EnA21Jyv |
|
|
3. |
2 |
Mu14Sal |
EnA22Jyv |
Bi13Hei |
Ue14Nuo |
|
|
J |
3 |
Ue12Nuo |
RuB13Lai |
Hi12Jok |
MaB22Sth |
|
|
A |
4 |
MaA32Kal |
Ai14Kna |
Fi13Sut |
SaA11Ala |
|
|
K |
5 |
RuB14Joe |
MaA22Kal |
RaC101Kau |
RuA11Lai |
|
|
S |
6 |
Hi13Jop |
Fy21Mäk |
SaC101Ala |
EnA24Kau |
|
|
O |
7 |
Li21 1) |
Li22
1) |
Ku12Kam 3) |
Mu12Sal 3) |
|
|
|
8 |
LIV |
LIV |
LIV |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1 |
MaA31Kal |
Ku71Lap |
MaB31Kyh |
Ue13Nuo |
|
|
4. |
2 |
Ge11Hei |
Fy22Aho |
Hi21Jop |
Ke14Pen |
Esp11Nie |
|
J |
3 |
Bi31Luh |
MaA33Kal |
Ai22Kna |
RuA12Lai |
SaA21Ala |
|
A |
4 |
EnA21Joe |
Fi12Sut |
SaC11Ala |
RuA21Lai |
EnA32Jyv |
|
K |
5 |
Fy31Mäk |
Ps13Tur |
RuB23Lai |
RuB22Joe |
|
|
S |
6 |
MaA43Aho |
Ke21Pen |
RaC11Kau |
MaB32Sth |
|
|
O |
7 |
Li21 1) |
Li22
1) |
Ku12Kam 4) |
Mu12Sal 4) |
|
|
|
8 |
LIV |
LIV |
LIV |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1 |
Ai71Pih |
RuB21Joe |
Ai24Kna |
Hi23Häm |
|
|
5. |
2 |
Ke22Pen |
Hi24Häm |
Bi32Luh |
EnA31Joe |
Mu31Sal
|
|
J |
3 |
Ge14Luh |
Fy32Aho |
EnA34Kau |
EnA33Jyv
|
SaC21Ala |
|
A |
4 |
RuB24Lai |
MaA41Kal |
Fi11Sut |
Esp21Nie |
RaC21Kau |
|
K |
5 |
MaA42Kal |
Et11Tur |
RuA22Lai |
Ai23Kna |
|
|
S |
6 |
MaA111Aho |
Ai21Kna |
Hi22Jop |
Ge13Luh |
Ue41Tur |
|
O |
7 |
Li21 1) |