KORIPALLON MM-KISAT 2007, POJAT

8. - 15.4., Pau, Ranska

SUNNUNTAI 8.4.

Pitkään odotettu MM-kisamatka alkoi. Joukkueen Ranskan maaperälle saaminen oli melkoisen työn takana. Kolmelle eri lennolle siroteltu joukkue matkasi pitkin Eurooppaa koko sunnuntain ennen kuin oli perillä Paussa. Frank voi antaa vinkkejä lentokoneiden uusista nesteiden turvamääräyksistä.

Perillä Paussa Tuokin ja Teron hermot joutuivat moneen kertaan koetukselle, kun piti saada paperiasiat kuntoon joustavien ranskalaisten byrokraattien kanssa. Dynamic Duoa juoksutettiin tiskiltä toiselle leimoja hakemassa ja kun homma loppujen lopuksi oli olevinaan valmis niin varmuuden vuoksi piti kierros aloittaa taas alusta.

Joukkue majoitettiin miellyttävän siistiin asuntolaan yhdessä Bulgarian, Serbian ja Kreikan kanssa. Tilaviin kuuden hengen huoneisiin valmennusjohto sirotteli neljän hengen ryhmiä. Alta aikayksikön huoneet olivat siinä kunnossa etteivät äidit niitä olisi ikinä hyväksyneet. Puolen yön maissa pidetty palaveri tulevan päivän koitoksista päätti päivän. Mahtava ukonilmakaan ei häirinnyt joukkueen uneen vaipumista. Keskittyminen MM-kisoihin oli alkanut.

MAANANTAI 9.4.

Ulkona oli vielä pimeää, kun Suomen joukkue käveli klo 06.30 aamiaiselle. Herkullinen ranskalainen aamupala teki tehtävänsä. Tankit saatiin täyteen. Kroppa oli valmis ensimmäiseen taistoon.

Bulgarian pojat kentän toisessa päädyssä eivät olleet kuin vain hiukan kookkaampia kuin PHYK:n pelurit. Ei mahdoton vastustaja, mutta varmasti hyvin urheilullinen.

Harrin pitämän palaverin jälkeen pohjois-haagalaiset olivat valmiit MM-kisojensa ensimmäiseen peliin. Alusta lähtien pelin hallinta oli hienokseltaan PHYK:n hallussa. Vaikka bulgaarit 1. jakson veivätkin niukasti nimiinsä se oli vain kosmeettista. Vihreäpaitaiset helsinkiläiset alkoivat saada koko ajan enemmän ja enemmän otettu naapurin pelitapaan eli voimakkaisiin korille ajoihin.

Bulgarialaisten paikkapuolustuskaan ei tuottanut suuria ongelmia. Kokkoln Antti käytti ennakkoluulottomasti avautuneet ratkaisupaikat ja vei PHYK:n pikku hiljaa tavoittamattomalle karkumatkalle. Sasu pommitti pelissä tarkasti läheltä ja kaukaa ollen jatkuvana riesana naapurin puolustukselle. Saldona huikeat 29 pistettä. PHYK voitti loppujen lopuksi ensimmäisen pelinsä 63 - 52. Hyvä alku viikon urakoinnille.

- Hyvä alku pojilta. Kipsiä oli yhdessä jos toisessakin ukossa enemmän tai vähemmän, mutta mitä pidemmälle peli eteni niin sitä enemmän me aloimme pelata omaa peliämme, totesi Harri voiton jälkeen.

- Eka peli on aina vaikea, mutta kun sen kynnyksen yli pääsee niin sitten helpottaa. Hiukan jännittää tuo lyhyt tauko. Saa nähdä miten ukkojen kroppa palautuu.

Heti ottelun päätyttyä alkoi valmistautuminen seuraavaan peliin. Vain puolentoista tunnin tauon jälkeen aloitushypyssä pallosta taistelisi Serbia. Nopea neste- ja ruokatankkaus, huolellinen jäähdyttely sekä rauhallinen lepäily pitivät huolen, että poikien kehot olisivat mahdollisimmat valmiit seuraavaan taistoon.

Serbia oli iso, nopea ja taitava sekä todella fyysinen. Kaikki tilanteet pelattiin loppuun saakka kolhuja kaihtamatta, rikollisesta rappaamisesta ei ollut kyse. Kovaa pelaminen sopi suomalaisille. Omaa nahkaa ei myyty halvalla, mustelma annettiin mustelmasta. Kun paino- ja senttieroa on riittâvâsti se näkyy ennemmin tai myöhemmin, niin tälläkin kertaa. Osku teloi nilkkansa ja joutui pelistä sivuun, Pave jä 50 kiloa paivamman serbin alle ja teloi lonkkansa.

Kaikista mustelmista huolimatta PHYK:n taistelu ei riittänyt. Voitto balkanilaisille 50 - 70. Lauri pommitti 12 ja Sasu 10 pistettä. Antti jr. jatkoi ennakkoluulottomia otteitaan: 8 pinnaa ja 4 levyriä "aikamiesten" seurassa on hyvä saldo.

- Ei riittänyt potku ja terävyys. Serbit olivat kaikessa paljon sähäkämpiä, analysoi Harri päivän toista peliä.

- Suomi-koripallolla ja kv-koripallolla on huikea ero. Täällä juostaan ja urheillaan koko pelin ajan. Ei ole aikaa hautoa palloa tai syöttää sitä vähän sinne päin. On tiedettävä mitä pelivälineellä tehdään ja se on sitten tehtävä salaman nopeasti muuten naapuri vie pallon ja ottaa tilan pois.

Kahden pelin jälkeen joukkue oli saavuttanut jatkopaikan mitalipelikaaviossa, sillä Serbia vei Bulgariaa reilusti. Erinomainen suoritus PHYK:n joukkueelta, joka joutui tulemaan toimeen ilman Anttoa, joka oli edelleenkin siviileissä eikä pelannut johtuen Ruotsissa saamastaan ruokamyrkytyksestä. Kahden vuoden takaisen Puolan MM-kisamatkan sijoitusta oli nyt jo parannettu!

Pitkässa turnauksessa ruoalla on suuri merkitys. Ranska on kuuluisa maukkaasta keittiöstään, mutta tässä turnauksessa tuo meriitti on vain paperilla olevaa mainetta. Ruokaa on riittävästi ja se on ihan syötävää, mutta kyllä kotoinen Amica lyö paikallisen sapuskan kaikesta huolimatta sata nolla!

Toinen joukkueen johdon vatsahaavaa venyttävä ruljanssi on kuljetukset. Ne toimivat tai sitten eivät. Tuokki ja Tero näkevät jatkuvasti valtavasti vaivaa saadakseen PHYK:lle luvatut kyydit ajallaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Tuttuja paikallaisia liikunnanopettajia ym. epävirallisia apulaisia on löytynyt, joten homma sujuu koko ajan paremmin ja paremmin. Jack hoitaa... PHYK:n päivän pelit olivat ohi jo klo 14.00 mennessä.

Tutkapari TT (Tuokki & Tero) olivat elementissään. He alkoivat organisoida pojille kannustusmatkaa Mäkelänrinteen tyttöjen peliin. Ja tottakai sumpliminen onnistui. Hollantilaisten vanhempien vuokraama fani-bussi vei vihreävalkoisen tusinan korkealle vuorille härkätaisteluareenalle rakennetulle kentälle kannustamaan kanssasisariaan voittoon. Raivoisa kannustus tehosi. Märsky voitti Hollannin, mutta ei riittävästi. Tytöt jatkavat pelejään kaavion alareunassa sijoista 17.-24. Paluumatkan järjestely meni lähes nappiin. Vain Tero ja Harri jäivät penkkien loppuessa bussin ulkopuolelle. Paikallinen täti ajoi heidät omalla autollaan alas vuorilta vauhdilla, josta Markus Grönholm olisi ollut kateellinen.

Viralliset avajaiset olivat iloisen juhlava tapahtuma. Kaikki joukkueet marssivat esittelyjen kera areenalle, kisaorganisaation lippu nostettiin katon rajaan, urheilijat sekä toimitsijat vannoivat valansa sekä isokenkäiset pitivät juhlavia puheita. Tunnelma hallissa oli iloisen riehakas.

Päivä päättyi tuttuun tapaan palaveriin. PHYK:n staffi oli valinnut Antti juniorin PHYK:n parhaaksi pelaajaksi Bulgarian kaadossa ja Laurin Serbia-pelissä. Viirit vaihtoivat omistajia. Pitkä päivä oli pulkassa. Huomenna edessä kivikovat Kreikka ja Israel.

TIISTAI 10.4.

PHYK:n pirteä aamulenkkiryhmä aiheutti positiivista hämmennystä Paun keskustassa. Tyylikkäissä sinivalkoisissa verrareissa suoritettu happihyppely ajoi asiansa, elimistö ja mieli saatiin heti aamusta hereille. Vain yksi oli joukosta poissa, Harrin polven kunto (?) esti häntä kirmaamasta muiden mukana pirteässä aamu-usvassa.

Aamupäiväpelissä vastaan asettui huikean pitkä, vahva ja nopea Kreikka. Kyyti oli alusta saakka kylmää. Helleenit menivät sellaisella ryminällä kaikkiin tilanteisiin, että pelin katsominen olisi pitänyt kieltää alla 18-vuotiailta. PHYK taisteli, mutta jos talvisodassa suhde oli 1/10 niin nyt se oli 1/20.

Suomalaiset tekivät kaikkensa mitä säännöt sallivat, mutta kun ei se riittänyt niin se ei riittänyt. Kreikka (kahden vuoden takainen hopeamitalisti) kiitti, kumarsi ja voitti 48 - 89. Materiaalin tasoeroa kuvastaa hyvin tilastollinen yksitysikohta. PHYK sai koko pelissä viisi puolustuslevypalloa ja toisessa päässä kaksi.

- Aika huikea kokemus, huokaili Harri pelin päätyttyä.

- Isoa ja nopeaa kaveria tuli joka suunnasta. Ei ehditty tekemään mitään haluamaamme. Koko aika oli kiire. Vaikka luvut ovat aika rumat niin kyllä ukot itsensä likoon pistivät. Pukuhuone muistutti enemmän joukkosidontapaikkaa kuin urheilujoukkueen lepotilaa. Eikä kyse ollut Kreikan sikailusta vaan ihan siitä, että nykykoris on aika fyysistä peliä.

Joukkue siiryi pukuhuoneeseen nuolemaan haavojaan. Tankkauksen jälkeen hetki aktiivista lepoa hallilla ja uutt matoa koukkuun. Puolitoista tuntia palautumiseen tuollaisen ryöpytyksen jälkeen on aika vähän, mutta aikataulu on se mitä se on. Kitinät pois ja takaisin parketille!

Ensimmäisen jakson jaksoivat haagalaiset israelilaisten erittäin sähäkässä tempossa mukana, mutta sitten loppui yksinkertaisesti bensa. Neljäs MM-peli hiukan yli vuorokauden sisään oli liikaa. Vaikka tahtotaso oli erinomaista luokkaa niin jalat eivät enää jaksaneet. Pave kolhi lonkkaansa uudestaan, eivätkä Osku ja Antto olleet vieläkään pelikunnossa niin...

Israel voitti ilman jossitteluja 36 - 71. Kaikki kymmenen kentällä käynyttä pelaajaa tekivät pisteitä, mutta kun osumaprosentti kakkosissa on murhellinen 32 ja kolmosissa 17 niin voitosta on mahdoton haaveilla. PHYK jatkaa pelejään sijoista 9.-16. 

- Bensa vain totaalisesti loppui, totesi Harri.

- Kaikella on rajansa. Kestimme yhden jakson, mutta sen jälkeen tuli noutaja. Ajatus kyllä ukoilla toimi, mutta kroppa ei. Välipäivä tulee tosi hyvään tarpeeseen. Saamme nuolla haavojamme ja ladata akkujamme. Tämä joukkue tulee vielä. Sen aistii kaikesta sen tekemisistä!

Keskiviikkona tuleva välipäivä tulee joukkueelle enemmän kuin tarpeeseen. Ryhmä paikkaa haavojaan, lepää ja kerää voimia. Torstaina on edessä Tanska tai Itävalta. Poikien yksimielinen päätös on parantaa PHYK:n ennätystä, joka on tyttöjen kymmenes sija neljän vuoden takaisesta Brasilian kisasta.

Ruokailun jälkeisessä iltapalaverissa Tuokki kertoi seuraavan päivän ohjelman sekä palkitsi päivän pelien taistelijat: Pyry pokkasi Israelin viirin ja Mikko Kreikan pipon.

TT-veljesten pyyteettömällä työllä nettiyhteydetkin saatiin fiksattua, joten tästä eteenpäin päivittïset raportit kuvineen tulevat kotivuille. Hyvää kannattaa aina odottaa...

KESKIVIIKKO 11.4.

Pelivapaa päivä. Aamulenkki meni letkajenkkaa harjoitellessa. Sapuskoinnin jälkeen ryhmä teki kävelyretken kaupungilla, jonka aikana tutustuttiin paikallisiin historiallisiin nähtùvyyksiin.

Ruokatauon jälkeen kaikki joukkueet kuljetettiin ylös vuorille härkätaistelua katsomaan. Pyryn unenelahjat todettiin bussissa jälleen todella sikeiksi. Vaikka kaverin reiteen piirettiin tatuointi toisensa perään ei unikeko herännyt kuin herätettäessä. Riemu oli molemmin puolista... 

Todellisuudessa härkätaistelutapahtuma oli veretön näytös, jossa taitavat nuorukaiset hyppivät härkien yli ja kisailivat suurten eläinten kanssa mitä ihmeellisimmissä erilaisissa yksilö- ja joukkuekilpailuissa.

Illan päätti eri maiden pelaajien esiintymiset. Aikaa oli kullekin maalle varattu kolme minuuttia ja tässä ajassa oli ryhmien näytettävä ohjelmansa. Oli espanjalaisten Macarenaa, kreikkalaisten Zorbas-tanssia sekä mitä moninaisimpia taiteellisia virityksiä, toiset onnistuneempia kuin toiset.

PHYK:n poikien ja Mäkelänrinteen tyttöjen yhteinen show piti sisällään klassisia suomalaisia elementtejä: Lordin Euroviisivoittokappaleen, joulupukkia, saunontaa, hiihtämistä ja esityksen kruunasi tietenkin koko ryhmän näyttämä letkajenkka. Yleisö oli myyty. Huudot ja aplodit olivat valtaisat ja pitkät vaikka Laurin joulupukinparta tippui kesken esityksen.

Illan varsinainen kruunu oli kuitenkin Tuokin tanssiesitys Brasilian tyttöjen kanssa. Öljylanne oli elementissään ja suuri yleisö huomasi tämän. Show päättyi varmasti illan raikuvimpiin huutoihin ja taputuksiin.

Kämpillä joukkue piti vielä lyhyen palaverin seuraavan päivän ohjelmasta, joka piti sisällään vain yhden pelin Tanskaa vastaan klo 15.30. Pojat pitivät edelleenkin kiinni tavoitteestaan eli parantaa koulun historian parasta MM-kisasijoitusta. Tanskan niukka pisteen tappio Kiinalle ei muuttanut suunnitelmia.

Terveystilannekin näytti jo kohtalaisen hyvältä. Oskun nilkka teipattaisiin ja kaveri olisi taas rosterissa mukana. Paven lonkka oli jo pelikunnossa. Anton pelikunto päätettäisiin alkuverryttelyn jälkeen. PHYK alkoi pikku hiljaa olla parhaassa iskussaan. Ensimmäisen kerran turnauksen aikana.

Päivän teema oli kuitenkin aikataulut ja niistä lipsumiset. Keskiviikon jokainen järjestäjien ilmoittama aika muuttui matkan varrella, ei vain kerran vaan jopa kolme kertaa lyhyen ajan sisällä. Tapahtumiin lähtemiset myöhästelivät tunnista lähes kahteen. Suomalaiset olivat kuitenkin jo tähän tottuneet ja muutokset otettiin huumorilla vastaan. Ranskalaiseen täsmällisyyteen oli ennakkoon varauduttu ja siihen totuttu jo ensimmäisen päivän aikana.

TORSTAI 12.4.

Tuttu rutiini heti aamusta lähtien, lenkille ja syömään. Aamupalan  jälkeen ajan tappamista huoneissa. Kortin peluu on yksi suurista suosikeista, jollei satu kiusaamaan naapurikämpän asukkeja.

Lounas pääkallopaikalla. Jonotusta riitti, mutta hyvää kannattaa aina odottaa (Harri). Tuokki ja Tero olivat jälleen tulikivenkatkuisessa kisapalaverissa, jossa lyötiin lukkoon saman päivän otteluaikataulut sekä bussikuljetukset tyypillisellä ranskalaisella päättäväisyydellä ja täsmällisyydellä. Eli kukaan ei tiennyt mitä tapahtui, koska ja missä.

Loppujen lopuksi huutamisen, kinaamisen, kiukuttelun ja kovan vaatimisen jälkeen hommat alkoivat taas rullata, mutta myöhässä. Poikien attasearyhmän sekä Dynamic Duon ansiosta joukkue saatiin oikeaan aikaan oikeaan bussiin.

Alkuperäisten tietojen mukaan kentän toisessa päässä piti olla Tanska, mutta siellä verryttelikin Kiina. Maailman on pieni. PHYK:n joukkue ei hätkähtänyt vastustajn muutosta vaan päin vastoin, otti haasteen vastaan enemmän kuin tyytyväisenä.

Peli oli tasainen. Kiina oli pisteissä koko ajan hiukan niskan päällä, mutta ei päässyt karkuun. Isojen aasialaisten paikkaprässi murrettiin tyylikkäästi, samoin naapurin paikkapuolustus. Pelaajavartiointikaan ei ollut ylitsepääsemätön ongelma. Peli rullasi mallikkaasti.

Osasyy miehekkääseen taisteluun oli varmasti se, että Mäkelänrinteen tyttöjen joukkue oli saapunut kannustamaan haagalaisia. Aallot, villit huudot sekä "tatuoinnit" pistivät suomalaisten tekemiseen rutkasti lisää potkua. Vaihtopenkkiläisten katseet tosin olivat aika paljon enemmän kannattajajoukkojen kuin oman joukkueen päädyssä.

Myös poikien isien kannustusryhmä oli päässyt Pauhun paikalle monien vaikeuksien jälkeen. Esteet ja vastoinkäymiset ovat vain hidasteita eivät esteitä ja sen tämä PHYK:n faniryhmä osoitti jälleen oikeaksi. Paikalla ollaan kaikesta huolimatta. Kaikkansa antaneena PHYK joutui kuitenkin taipumaan. Joukkue oli pelannut ehdottomasti turnauksen parhaan pelinsä ja pakottanut Kiinan loistosuoritukseen. Loppuluvut 57 - 71 Kiinalle eivät ole ihan oikeudenmukaisia. Viimeisten minuuttien naapurin helpot korin johtuivat vain ja ainoastaan helsinkiläisten riskien otosta, joka tällä kertaa ei onnistunut.

- Olen erittäin ylpeä joukkueestani, hehkutti Harri pelin jälkeen.

- Teimme kaikkemme, mutta se ei tällä kertaa riittänyt. Tuo mustelmien määrä mitä ukot ottivat pelissä vastaan on huikea. Kiina ei pelannut sikaa vaan kovaa. Siihen meidän oli vastattava ja niin kaverit tekivätkin. Toipilaatkin pelasivat oivan ottelun.

- Sasu oli hyvä! Ukko oli jatkuvana riesana kiinalaisille ja kun kaverin puolustushalukkuus oli huikeaa luokkaa, masulainen oli ottelun ehdoton hahmo.

Loppuverryttelyn jälkeen joukkue suunnisti syömään. Tankkauksen jälkeen oli paluu takaisin majapaikkaan, joka päivä päivältä alkoi tuntua yhä sympaattisemmalta sekä kotoisammalta. Joukkueen johto piti tuttuun tapaan vielä ennen unten maille vaipumista  palaverin seuraavan päivan ohjelmasta. Sasu palkittiin päivän suomalaisena taistelijana.

Aamu-unisuutta ei saa esiintyä, sillä perjantaiaamuna klo 09.00 vastaan asettuu Hollannin kookas joukkue. Kaikki joukkueet ovat pitempiä kuin PHYK, joten asian mainitseminen alkaa tuntua jo itsensä toistamiselta. Uutta matoa koukkuun ja alankomaalaiset kyykkyyn!!!

Päivän kysymys kuuluu: kuka on kävelevä hymiö? Vastaukset osoitteeseen sakari.valiahde@phyk.fi. Aikaa on sunnuntai-iltaan (15.4.) saakka, voittaja palkitaan!

PERJANTAI 13.4.

Kosteannihkeän aamulenkin jälkeen jumppaa Mikon johdolla majoituskoulumme liikuntasalissa. Ranskalainen aamupala ja bussiin odottamaan myöhässä olevia bulgaarialaisia. Eikä ollut ensimmäinen kerta, tällä kertaa vain 25 minuuttia.

Matka sujui nopeasti sympaattiseen vain koripallolle pyhitettyyn halliin. Kentän toisessa päässä Euroopan pisimmän kansan koripallojoullojoukkue Hollanti odotti innokkaasti Suomen kohtaamista.

Joukkue teki tutut rutiininsa: varusteiden vaihto, raihnaisten teippaukset ja paikkaukset, Harrin palaveri, verryttely ja tip-off. Alku oli jostakin syystä tahmeaakin tahmeampaa. PHYK:n kone ei meinannut käynnistyä ollenkaan. Hollanti repi helposti yli kymmenen pisteen etumatkan. Harri käytti toisen aikalisänsa jo heti toisen neljänneksen alussa. Ja kas, helsinkiläisten peli alkoi rullata.

Toisen jakson terävä puolustustyöskentely alkoi tuottaa tulosta. PHYK otti hollantilaisten syöttölinjat yli ja ryhtyi painostamaan aggressiivisemmin pallollista hyökkääjää. Tuloksena paljon riistoja, paljon nopeita vastaiskuja ja johtoasema. Hurmio oli saatu päälle ja sen ansiosta puoliaikatauolle siirryttiin kymmenen pisteen johtoasemassa.

Toinen puolisko jatkui samalla tavalla. Hollanti ei päässyt pelin rytmistä kiinni. Tosin kovan puolustuksen seurauksena alkoi haagalaisten virhesarake täyttyä uhkaavasti. MM-kisojen säännöissähän neljästä virheestä peli on ohi. Suomalaisista neljällä pelaajalla oli pöytäkirjaan merkitty kolme virhettä ja taisto oli vielä kesken.

Anton vahvan sekä järkevän pelinjohdon ansiosta PHYK:n pakka pysyi kasassa loppuun saakka. Mikko juoksi tärkeitä nopeita riistojensa päätteeksi, Sasu oli tuttuun tapaan tärkeä lenkki niin pisteiden tekijänä kuin levypalloissakin, Pave puolusti jälleen antaumuksella ja haki siinä ohessa pari tärkeää riistoa. Pyry sai hollantilaisten tornit kuriin, kun muilla ei siihen oikein rahkeet riittäneet.

Pohjois-Haagan yhteiskoulu otti vakuuttavan puolustusesityksen jälkeen 71 - 57 voiton. Jopa hollantilaisten suuri fanijoukko osoitti suosiotaan suomalaisten vahvalle nousulle yli kymmenen pisteen takamatkalta. Tulos tiesi sitä, että joukkue pelaa lauantaina klo 09.00 Itävaltaa vastaan sijoista 13.-14.

- Ukoilta erittäin hyvä nousu syvältä suosta vuoren huipulle, filosofoi Harri.

- Poikien voitontahto oli valtava. Sitä pursui joka puolelta kaikista vaihtopelaajista jokaiseen kentälläolijaan. Tämä peli oli tandon voitto materiasta. Hiukan alkaa pitkä viikko jaloissa painaa, mutta se on vain unohdettava ja näin tämä joukkue tekikin kolmella viimeisellä neljänneksellä.

Hiukan jobin-postiakin tuli ottelusta. Osku loukkasi polveaan ja joutui jättämään leikin sikseen. Roni oli lievän lämmön takia sivussa pelistä. Monelle muullekin tuli rutkasti mustelmia ja ruhjeita, mutta Teron asiantuntavassa hoidossa kolhujen hoito alkoi heti pelin päätyttyä. Mikä on huominen kokoonpano, se selviää lauantaiaamun aamupalalla.

Lounaan jälkeen joukkue siirtyi paikallisbussilla katsomaan välieräottelua Kreikka - Serbia. PHYK:n alku- ja välierälohkoja voi hyvällä syyllä kutsua "kuoleman lohkoiksi", sillä kaksi joukkuetta tuosta kaavion osasta oli pelannut itsensä neljän parhaan joukkoon. Kreikka vei pelin lopulta melko selvästi vaikka Serbia alussa hiukan pyristelikin mukana. Vastaansa loppuotteluun Frankin kaverit saavat Ranskan.

Taas paikalliseen bussiin ja takaisin keskustaan. Pojille jäi hetki aikaa shoppailuun ja tuliaisten ostamisiin. Päivä päättyi ravintolailtaan, jonka Tuokki oli joukkueelle luvannut sen selvitettyä tiensä MM-kisoihin. Ateriakokonaisuuteen kuului neljän ruokalajin menu, joka nautittiin pitkän kaavan mukaan. Paikalliset herkut mustekalasta ankkaan tulivat tutuiksi.

Mikolla oli syntymäpäivä ja sitäkin vietettiin ravintolassa. Suomalaisten attaseat lauloivat päivänsankarille suomeksi (!) Paljon Onnea Vaan, joukkue antoi konkarille nimikirjoituksillaan varustetun Suomen viirin ja valmennusjohto asetti Mikon päähän perinteisen ranskalaisen baskerin. Toki Tuokin puhekin kuultiin, mutta jostakin syystä lagendaarinen fanfaari jäi kuulematta. Samassa tilaisuudessa Antto sai palkinnon Hollanti-ottelun jämäkästä esiintymisestään.

Kello oli jo paljon, kun joukkue lopulta saapui majapaikkaansa. Lauantain aikataulu käytiin vielä läpi. Haagalaiset koripalloilijat vetäytyivät palaverin jälkeen omiin huoneisiinsa tavoitteenaan päättää MM-kisaurakkansa voittoisasti.

Pari hajahuomiota päivän varrelta:

  1. Hollantilaiset luulivat Sasua Harrin pojaksi.
  2. Heiskasen Antin tavaroiden hukkaamisvauhti sen kuin kiihtyy.
  3. Frankkiä ollaan vahvasti värväämässä Kreikan joukkueeseen.
  4. Tuokki ei enää hukkaa silmälasejaan, ne on sidottu narulla hänen kaulaansa.
  5. Paven pelionni korttipeleissä on päättymässä, aloittelijan tuuri on käytetty loppuun.

LAUANTAI 14.4.

Aikaiset aamuherätykset jatkuivat, samoin vesisade. Aamulenkki klo 06.30 sujui kuitenkin rutiinilla iman murinoita. Huolellisen jumpna jälkeen joukkue siirtyi suoraan aamupalalle ja sieltä bussiin. MM-kisojen viimeisessä pelissään Itävalta oli tuttuun tapaan keskipituudeltaan pidempi joukkue kuin PHYK. Harrin teesit valmistavassa palaverissa pureutuivat tuttuihin teemoihin: pärjää puolustuksessa, mene aggressiivisesti levypalloihin molemmissa päissä ja ole aktiivinen hyökkäyspäässä.

Näillä ohjeilla suomalaiset hienokseltaan hallitsivat pelin alkupuolta, mutta eivät kuitenkaan pystyneet repäisemään itseään karkumatkalle. Itävalta roikkui sitkeästi peesissä. Kova satsaus puolustukseen tuotti haagalaisille paljon virheitä. Naapurin liukkaat ja vahvat pelaajat olivat vaikeita pysäytettäviä. Neljännen jakson viime minuuteilla punpaidat kirivät PHYK:n rinnalle. Haagalaiset ottivat aikalisän. Pelikellossa vajaat viisi sekuntia. Aikalisällä sovittiin kuvio, joka toimi erinomaisesti ja sillä luotiin vapaa heittopaikka Sasulle. Pallo ei vain mennyt koriin.

Jatkoajalla Antti ja Sasu joutuivat virhetilit täytyttyä suihkuun. Saman kohtalon oli kokenut jo hiukan aikaisemmin erinomaisesti puolustanut Pave. Näitä menetykisä PHYK:n kokoonpano ei enää kestänyt. Itävalta teki väkisin tarvittavat korin ja voitti ottelun 55 - 58.

Suomalaisten kasvoilta näkyi valtava pettymys. Voittoa oli lähdetty hakemaan, mutta siihen ei kaikkensa antanut joukkue päässyt. Kyyneleetkään eivät olleet kaukana, niin voitontahtoisesti porukka oli lähtenyt viimeiseen arvokisapeliinsä.

- Klisee, mutta niin totta. Kaaduimme saappaat jalassa, Harri lausahti lakonisesti.

- Vaikka pettymys on tällä hetkellä todella valtava niin kyllä näistä ukoista saa olla ylpeä! Ei tämän enempää voi vaatia ja jos se ei riitä niin sitten se ei vain riitä. 14. tila MM-kisoissa on hyvä saavutus!

- Oskun voitontahto oli valtava. Ukkoa piti teipata kasaan sieltä sun täältä, kylmähauteita kului laatikkokaupalla. Siitä huolimatta tämä taistelija halusi kentälle yhä uudestaan ja uudestaan. Suomalaisen sisun nuori ilmentymä!

Joukkue sijoittui sijalle 14. Parannusta kahden vuoden takaisista Puolan kisoista tuli monta pykälää. Tällä kertaa PHYK pääsi kaaviossa mitalipelien puolelle ja vastus oli sen mukaista. Naapurit olivat valtavia suomalaisten "pikkupoikien" rinnalla. Haagalaiset joutuivat todella laittamaan kehonsa peliin ja se näkyi pelien jälkeen pukuhuoneessa. Teron kylmäpusseille, laastareille ja teipeille oli todella käyttöä.

Taitopuolella suomalaiset pärjäsivät hyvin jopa erinomaisesti puoli metriä pitempiään vastaan. Monien valmentajien mielestä joukkue oli tällä osa-alueella aivan turnauksen kärkipäätä.

Jäähdyttelyhölkän sekä suihkuilun jälkeen ryhmä vei tavaransa majapaikkaan ja kävi syömässä. Ennen loppuotteluihin lähtöä valmennusjohto piti vielä yhteenvetopalaverin viikon tapahtumista. Harri kävi jokaisen pelaajan läpi vuorollaan, analysoi mennyttä ja antoi vinkkejä tulevaisuudelle. Osku palkittiin Itävalta-pelin taistelijana. Sasu sai MVP-palkinnon koko turnauksen aikaisista suorituksistaan.

- Tämä on ollut upea ryhmä johtaa, kehui Tuokki suojattejaan.

- Edes puolella sanalla kukaan ei ole kitissyt järjestäjien aikataulujen venyessä. Vaikeudet ja kaiken maailman hässäkät on kuitattu hurtilla huumorilla. Ongelmiin ei ole tuhlattu tippaakaan ylimääräistä energiaa. Mikko on ollut kapteenin ominaisuudessa erinomainen esimerkki, konkari ei hätkähtänyt mistään. Tuo asenne tarttui heti ekasta päivästä lähtien muihinkin.

- PHYK:n joukkue on ollut einomainen suomalaisuuden lähettiläs näissä kekkereissä. Poikien käyttäytyminen kentän ulkopuolella, small talk- taidot sekä tyylikäs pukeutuminen on pistänyt monien muiden delegaatioiden silmään. Meikäläisen hartiat ovat saaneet monta onnitelutaputusta.

Ja finaaleihin. Ne pelattiin Ranskan ammattilaisliigajoukkueen Paul Orthezin valtavalla kotistadionilla. Paikkoja oli lähes 10.000 ja niistä puolet täynnä.

Tytöissä Slovakia voitti dramaattisen loppuvaiheiden jälkeen ennakkosuosikki Espanjan kahdella pisteellä 74 - 72. Pojissa vain ensimmäinen jakso oli tasainen. Sen jälkeen Kreikka vei ja Ranska vikisi vaikka äänekäs kotiyleisö yritti parhaansa auttaa omiaan. 86 - 62 -luivuissa ei ole tippaakaan ilmaa, se kertoo karusti kuka on poikien maailman mestari.

Palkintojen jako oli riehakas ja iloinen tapahtuma. Yleisö eli siinäkin täysin rinnoin mukana. Kerikan mennessä joukkuekuvaan he halusivat myös Frankin paikalle aistimaan tunnelmia. Ei tarvinnut poikaa kahdesti käskeä. Mestaruuspytty pään päälle, suudelma kylkeen. Rutiinit sujuivat kuin vanhalla konkarilla.

Illalla oli mahdollisuus jäädä pääkallopaikalle järjestettyyn konserttiin tai mennä majapaikalle. Osa siirtyi pakkaamaan, osa jäi aistimaan kansainvälistä tunnelmaa.

SUNNUNTAI 15.4.

Puolet joukkueesta nousi bussiin klo 06.00 ja aloitti Harrin johdolla kotimatkan. Matkalla lentokentälle poimittiin mukaan myös Mäkelänrinteen tytöt. Laukut koneeseen ja keula Pariisia kohti. Pariisissa tuttuun tapaan kentän vaihto. Ruuhkat eivät olleet ongelma, joten Cherles De Gaulle -kentällä jäi hiukan aikaa myös tuliaiston ostoon. Antto jatkoi matkaansa Tukholmaan ja sitä kautta kotiin.

Finnair nousi aikataulun mukaan ilmaan ja toi puolikkaan joukkueen kotimaan kamaralle aikataulussa. Tosin Sasun laukku jatkoi omaa elämäänsä jossakin päin maailmaa. Loppuosa ryhmästä tappoi aikaansa Paussa. Tuokki rikkoi pitkästyttävää rutiinia leikkauttamalla attaseoiden avulla hiuksensa.

Iltapäivällä alkoi jälkimmäisen puolikkaan kotimatka. Heti alussa tuskanhiki nousi johdon otsalle. Kone oli myöhässä. Lopulta matka alkoi. Matkalaukut vauhdilla vaniin ja nokka kohti toista lentokenttää. Nopea tavaroiden tsekkaus ruumaan ja turvatarkastuksen läpi. Lopulta, kun koko ryhmä oli portin edessä, ei montaa minuuttia jäänyt varastoon.

Lopulta hiukan ennen klo 23.00 Suomen delgaation loppuosa oli palannut MM-kisoista. Kaikkien varusteet löysivät Helsingin. Väsyneet urheilijat sunnistivat kotipunkkaa kohti, jossa tuhottaisiin massiivinen univelkavarasto.

- Hienon ryhmän kanssa sain olla liikkeellä, Harri kertasi viikon reissua.

- Pelasimme seitsemän kovaa kansainvlistä peliä, joissa välillä kyyti oli kylmää ja välillä kovaa. Pistimme kuitenkin hyvin kampoihin ja opimme koko ajan miten näissä kekkereissä pärjää. Vaikka voittoja ei montaa tullut niin erittäin arvokasta kokemusta sitäkin enemmän.

- Alku- ja välisarjan lohkoissa saimme pelata tulevia maailman mestareita Kreikkaa sekä MM-pronssia saavuttanutta Serbiaa vastaan. Huikeita kokemuksia pojille. Tuon parempaa ja arvokkaampaa kokemusta ei juurikaan mistään muualta saa. Se oppi, joka näistä tarttui, näkyy varmasti myös poikien loppukauden peleissä. Jopa loppu-uralla.

- Valtavan iso KIITOS Terolle ja Tuokille, jotka tekivät tuntikaupalla näkymätöntä työtä joukkueen eteen niin pelien aikana kuin niiden välissäkin! Dupond ja Dunpontin outo huumorintaju piti joukkueen fiilaria yllä joka päivä. Vitsit olivat huonoja, mutta jostakin syystä ne aina naurattivat.

PHYK osallistui nyt jo kolmannen kerran koripallon koululaisten MM-tapahtumaan. Tyttöjen paras sijoitus on 10. sija neljän vuoden takaisista Brasilian kisoista. Poikien olivat 18. Puolassa 2007, joten parannusta tuli tänä vuonna reilusti. Uutta ennätystä lähdetään hakemaan kahden vuoden päästä Turkin Istambulista.

Kisat ovat ohi. Ikimuistoinen viikko on takana. Hyvähenkinen joukkue hajaantuu tapahtuman jälkeen kukin taas omille tahoilleen. Kyseisessä kokoonpanossa ryhmää tuskin enää nähdään pelaamassa Pohjois-Haagan yhteiskoulun puolesta. Muistot jäävät elämään.

Pau vaikenee, merci bocu!