Kuukauden urheilija
Janette Aarnio

Janette Aarnio

Koripallo

Minkä ikäinen olet:
15 vuotta

Missä asut ja minkälainen on perheesi:
Asun Vantaalla Tikkurilassa ja meidän perheeseen kuuluu äiti, isä, pikkusisko (pelaa myös koripalloa) ja aikuinen isosisko.

Missä seurassa pelaat:
Helsingin NMKY:ssä sekä PHYK:n HBA:ssa.

Miten ja miksi aloitit koripallon:
Aloitin vähän ennen kun täytin seitsemän, ensimmäisellä luokalla. Halusin itse vähän kokeilla erilaisia lajeja koska pidin urheilusta. Päätin sitten kokeilla korista, mutta en tykännytkään siitä yhtään. Menin hiiren askelilla treeneihin että myöhästyisin. Äiti pakotti jatkamaan. Sitten meidän joukkueella oli kauden päätteeksi turnaus, jonka jälkeen sain päättää jatkanko. Siitä sitten sen jälkeen innostus yhtäkkiä lähti todella kovaksi ja oli pakko päästä joka ikisiin treeneihin. Aloin tykkäämään koriksesta todella paljon!

Miten ura on edennyt:
Alotin koriksen Tikkurila Seurassa (TikS), siellä taisin pelata noin neljä vuotta. Sieltä vaihdoin sitten Helsingin Namikaan, jossa pelaan edelleen. Olen pelannut koko yläasteen ajan PHYK:n HBA-joukkueessa. Erilaisia palkintoja ja saavutuksia on tullut monia ja monenlaisia. Maajoukkueessa olen pelannut WU15- ja WU16-joukkueissa. Tänä vuonna uudelleen WU16 ja uutena WU19.

Kuka on seuravalmentajasi ja millainen hän on:
Teijo Sandvik on ammattimainen, todella hyvä ja mukava valmentaja.

Kuka oli ensimmäinen valmentajasi:
Minna Salomaa

Kehu omaa lajiasi:
Koripallo on todella hieno laji. Se on joukkuepeli, joka tekee siitä hauskan ja hienon. Se on fiksu peli, jossa tarvitaan erilaisia ihmisiä. Sitä on kiva katsoa ja siitä saa hyvän mielen sekä paljon kavereita. Koripallo on jotenkin todella koukuttava laji ja siinä sitä harjoitellessa tulee urheiltua. Vaikka jos on huono päivä, niin se paranee kun pääsee treenaamaan. Koris on myös hyvä vapaa-ajan viettotapa. Siitä löytyy myös tosi paljon puhuttavaa. Se sopii monelle ihmiselle. Koripallo on ihan superkivaa!

Mikä on koripallossa vaikeinta / hankalinta / ei niin kivaa:
Ei niin kivaa ovat loukkaantumiset – ehdottomasti!

Onko Sinulla oman lajisi esikuvaa:
Sue Bird, fiksu ja älyttömän hyvä pelaaja. Pelaan myös samaa pelipaikkaa kun Sue.

Onko Sinulla matkan varrella ollut muitakin lajeja, jotka ovat ajan mittaan jääneet:
Tanssi, uinti ja kuvataide.

Jos et nyt pelaisi koripalloa, mikä olisi lajisi:
Ehkä pelaisin jalkapalloa tai kävisin salilla. Sekä lisäksi tanssisin.

Normaalin arkipäivän päiväohjelmasi:
Herään kuuden maissa. Syön aamupalan ja lähden aamutreeneihin klo 6:30 – 6:45. Koulumatka kestää noin tunnin junalla ja bussilla. HBA:n aamutreenit 8:00 – 9:30, jonka jälkeen koulua. Menen koulusta suoraan seuran treeneihin Malmille ellei ole HBA:n iltapäivätreenejä. Namikan harjoitukset loppuvat illalla n. klo 19:00, jonka jälkeen tulen kotiin. Syön, käyn suihkussa ja teen läksyt, jonka jälkeen menen nukkumaan. Mulla on kaikki arkipäivät vähän erilaisia, mutta tässä yksi esimerkki.

Mitä teet ”vapaa-ajalla”, kun ei ole harjoituksia tai pelejä:
Vapaa-ajalla vietän aikaa perheen tai kavereiden kanssa. Voin myös tehdä jotain muuta urheilua, omatoimisia harjoitteluita tai käytän aikaa kouluhommiin.

Millainen oli koulureittisi:
Tikkurilassa kävin Montessori-päiväkotia. Ala-asteella olin 1.-4. lk:lla Viertolan koulussa ja 5.-6. lk:lla Jokiniemen ala-asteella. Yläasteena PHYK.

Miten pärjäät koulussa ja mikä on lempiaineesi:
Pärjään koulussa oikein hyvin. Ei ole erityistä lempiainetta tai sellaista, josta en tykkäisi yhtään.

Miksi tulit Pohjois-Haagan yhteiskouluun:
Kuulin, että se on urheilukoulu ja kaveritkin haki, joten päätin itsekkin hakea tänne.

Onko PHYK:ssa jotakin parannettavaa:
Ei!!!

Lähetä terveiset muille PHYK:n urheilijoille:
Paljon tsemppiä ja olkaa positiivisia!

Takaisin ylös